Ruohonjuuritasolta

Tänään tammikuun harmaansävyisenä päivänä, kävellessäni pihammaalamme, en suinkaan ollut allapäin, vaan suorastaan hyvillä mielin. Olinhan juuri saanut leivottua pari pellillistä piirakkaa ja litran sämpylätaikinan.

Napsin kuvia sieltä täältä ruohonjuuritasolta. Kuinka kauniita ovatkaan sammaleiset kivenpinnat. Tuleeko niitä tarpeeksi huomioitua - luonnon kauniita taideteoksia.

Ei ihme ollenkaan että monet tekstiilien suunnittelijat saavat vaikutteita luonnosta. 

Tämäkin pakkashuurteen sävyttämä sammal on valmis ryijyn aihe.

Valokuvaa käsittelin ainostaan erikoisella kuvakehyksellä, jolloin 

muutoin käsittelemättömästä kuvastani tuli suoraan ryijyvaikutelma.

  

Viime kesä oli kostea, tässä huomaa hyvin kuinka nopeasi sammalpeite valtaa kallion pintaa.

Tuivion suojassa on sammalen hyvä kasvaa ja vallata omaa elintilaansa.



http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/sammalet-jakalat/sammalet-ovat-itiokasveja

Kuihtuneet päiväliljan lehdet ovat saaneet kerätä huomiota kesällä vihreällä kasvustollaan ja oranssilla kukinnollaan.
Nyt vuoro loistoon ja katsenvangitsemiseen on tullut kauniin vihreälle sammalelle.

 

Tämä tekemäni tyttöpatsas on ollut kotipihallamme jo liki 30 vuotta.

                     Mallina oli  Anu-tyttömme.                                    

Ihmeellistä, mutta totta 1.1. 2014

Tänään keskiviikkona, uuden vuoden esimmäisenä päivänä, toivotan teille kaikille lukijoilleni hyvää uutta vuotta!
Mitä vuosi tuo tullessaan, on meille kaikille vielä arvoitus. Toiveita ja odotuksia meillä jokaisella saa olla, salaisia ja ääneenkin lausuttuja - vuoden lopulla tiedämme mitkä toiveistamme ovat täyttyneet.

Jouluun saakka varmaan me kaikki odotimme innolla lumipeitettä maahan.Tänään ulkona olessani ajttelin, että nyt kevät saa jo tulla, sama minulle vaikka lunta ei enää sataisikaan. Lumeton talvikausi Suomessa on kuitenkin tosi uskomaton juttu ja luulenkin, että tämä toiveeni lumettomasta talvikaudesta täällä Savossa ei toteudu.

Terhakkaassa kasvussa oleva alppiruusu odottaa kuitenkin kevään lämpöä ja on valmiina aukaisemaan kukkaloistonsa. Kova lumeton pakkastalvi on kohtalokas tällekkin jo kymmenen vuotta kotipihassamme olleelle alppiruusulle.

Tänään tein myös sellaista puuhaa jota olen yleensä tehnyt lokakuussa tai huhtikuussa. Niputin pajuja, pajut jotka mieheni oli edellisenä päivänä leikannut kasvupaikoiltaan.

Pajulajikkeita pihassamme kasvaa neljää eri lajiketta: punapaju, koripaju, korallipaju ja härmäpaju.

Pajujen niputtaminen pituuden mukaan on hauskaa ja lopujen lopuksi nopeaakin puuhaa. Lajitellut pajuniput ovat kaunista katseltavaa, pajuvitsan värin vaihtuminen tyvestä - latvaan on suorastaan silmää hivelevää taidetta. Saas nähdä minkä muodon nämäkin pajuniput aikanaan saa.

Tällainen maisema  kotikallioltamme pajujen lajittelupäivänä 1.1.2014.